home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku03.lha / txt / Amos < prev    next >
Text File  |  1992-09-02  |  20KB  |  374 lines
  1. 5
  2. 1
  3. 12 saku3. 160 130*
  4.    AMOS - 90-LUVUN SOVELLUSKEHITIN?
  5.  
  6.   Mies  nimeltä  François  Lionet  on  AMOS Basicin isähahmo.  Vuonna 1987
  7. hänen  kirjoittamansa  STOS julkaistiin, joka oli ohjelmointi-ympäristöjen
  8. eliittiä  Atari ST:lle (Ainakin noihin aikoihin).  STOS menestyi senverran
  9. hyvin  että  sen  Amigaversiota  alettiin  suunnitella  ja niinpä François
  10. aloitti AMOS:in kehittelyn.  Noihin aikoihin Lionet kävi myös armeijan, ja
  11. sen  vuoksi AMOS V1.1 julkaistiin vasta 1990.  Seuraavaksi alkaakin sitten
  12. ilmestymään erilaisia AMOS:in laajennusosia kuten AMOS Compiler ja AMOS 3D
  13. vuonna  1991.   Myös eri kielisiä versioita AMOS:ista julkaistaan.  Vuoden
  14. 1992  alkupuolella  ilmestyy  AMOS Easy ja loppupuolella sitten vielä AMOS
  15. Professional.   AMOS Pro:n kääntäjä julkistettiinkin jo viime kesänä.  Eli
  16. on siinä AMOSta kerrakseen.
  17.  
  18.   VALITSEMME KOLMESTA
  19.  
  20.   Kuten  sanottu,  AMOS-perhe koostuu AMOS Easystä, AMOS Basicista ja AMOS
  21. Professionalista.   Kaikki  nämä  ovat  itsenäisiä  kokonaisuuksia,  mutta
  22. niillä  on  ERITTÄIN paljon myös yhtäläisyyksiä.  Mm.  suuri osa käskyistä
  23. toimii jokaisessa versiossa samalla tavoin.
  24.  
  25.  Kuten   nimestä   huomaa,   on   AMOS   Easy   tarkoitettu   ohjelmointia
  26. aloitteleville.  Itselläni ei ole kokemuksia tästä helpoimmasta AMOS:ista,
  27. joten  en  kerro  siitä  sitten  sen enempää.  Luulisin sen olevan ainakin
  28. aloittelevalle    Basic-ohjelmoijalle    paras    vaihtoehto.     Lähimpiä
  29. vertailukohteita     tälle     AMOS:ille    lienevät    CanDon    tapaiset
  30. ohjelma-kehittimet.
  31.  
  32.   Seuraavaksi  "vaikein"  AMOS  on  sitten  ensimmäiseksi  ilmestynyt AMOS
  33. Creator.   Käytännössä  vaikeammuudella  ei ole enää mitään tekemistä AMOS
  34. Pro:n  ja  normaalin  AMOS:in  kanssa.   Molemmilla  voi  oikeastaan tehdä
  35. ohjelmointinsa   niin   vaikeaksi   kuin   huvittaa.    Jos  ohjelmointiin
  36. innostuneella  on  jonkin verran kokemusta basic-ohjelmoinnista, kannattaa
  37. AMOS   Easy  jättää  sivummalle.   AMOS  ja  AMOS  Pro  ainakin  tarjoavat
  38. monipuolisemmat mahdollisuudet ohjelmoinnille.
  39.  
  40.   AMOS  Professional  on  siis  AMOS-perheen  viimeisin lapsi.  Se on AMOS
  41. Creatorin  tapaan  varsin  laaja  käskyjen  määrältään, ja assembler-gurut
  42. voivat  tehdä  siihenkin  vapaasti lisää laajennusosia.  Eli toisin sanoen
  43. AMOS:ten  käskyvalikoima  on  periaatteessa  rajaton...   AMOS  Pro:ssa on
  44. kuitenkin  useita  hyödyllisiä  käskyjä,  joita Creatorin 1.3 versiosta ei
  45. löydy.  Lisäksi Pro:n teksti-editori on kehittynyt huimasti.  Käyttäjä voi
  46. esimerkiksi  määritellä  itse  tietyt  näppäinyhdistelmät, joista tapahtuu
  47. joku  toiminto  (esim.   Cut  tai  Paste).  Moista mahdollisuutta ei taida
  48. löytyä   edes  tekstureiden  kuninkaasta  CygnusEdistä.   Eli  jos  joutuu
  49. valitsemaan  AMOS  Creatorin  ja  AMOS  Pro:n  välillä  ja  rahavarat ovat
  50. riittävät, on Pro kannattavampi sijoitus.
  51.  
  52.   MITÄ AMOS:ISTA LUVATAAN?
  53.  
  54.   Mainosten   mukaan   AMOS  (rodusta  riippumatta)  tarjoaa  helpon  tien
  55. Amiga-Guruksi.   Kaikki  tarvittava on samassa paketissa, tosin jos haluat
  56. kääntää  ohjelmasi,  on sinun ostettava vielä Compiler.  AMOS Creatorin ja
  57. AMOS  Pro:n kääntäjät eivät ole kovinkaan yhteensopivia.  Etenkin vanhempi
  58. kääntäjä  jättää  tehtävän sikseen, jos käännettävässä ohjelmassa on Pro:n
  59. käskyjä.   Tämä  lienee  kuitenkin ymmärrettävää, sillä eihän se vanhakaan
  60. voi kaikkea osata...  AMOS-oppaista saa tosin helposti sen kuvan, että kun
  61. opiskelet  kunnolla  AMOS:in,  voit unohtaa kaikki muut ohjelmointikielet,
  62. tässä on kaikki mitä ikinä tulet tarvitsemaan.  Ja alkuun näin onkin!
  63.  
  64.  
  65.  
  66.   ONKO TOTTA?
  67.  
  68.   Helppoutta  AMOS  kyllä  tuo  ohjelmointiin.   Jos vertaamme esimerkiksi
  69. C-kieleen,  on paljon helpompaa avata ruutu pelkällä Screen Open käskyllä,
  70. kuin   alkaa   määrittelemään   erinäisiä  Screen-structureita  ja  kutsua
  71. omituisia   funktioita.    Musiikinsoitto  onnistuu  AMOS:ta  käytettäessä
  72. helposti  vaikkapa käskyllä Track Play.  Koettaessasi tehdä samaa vaikkapa
  73. assemblerilla    joudut   hoitamaan   asiat   vaikeasti.    Ensin   lataat
  74. soittorutiinin,  editoit sitä ja joudut sitten ohjelmaa ajaessa hyppäämään
  75. säännöllisesti  musiikinsoitto-  rutiiniin uudelleen ja uudelleen.  Tuohan
  76. rasittaa konetta!!  Verrattaessa Pascaliin AMOS on jälleen parempi.  Sinun
  77. ei  tarvitse  määritellä  käytettäviä muuttujia ohjelman alussa, vaan voit
  78. valita  vapaasti  haluamasi  muuttujan  nimen  ja  ohjelmointi  sujuu kuin
  79. tanssi...   Moni asia hoidetaan AMOS:issa helposti, ilman kymmenien rivien
  80. sekavaa assemblerkoodia tai C:n tai Pascalin puolipiste-salaattia.
  81.  
  82.   AMOS  Basicin  avulla  voi  ohjelmoida  esimerkiksi pieniä hyötyohjelmia
  83. nopeasti.   Huomattavaa  nopeutusta  ohjelmointiin  tuokin juuri helppous.
  84. Kun  on  opetellut  ohjeet  kunnolla,  on  esimerkiksi jonkun pienen pelin
  85. tekeminen nopeaa.  Lisäksi AMOS Pro:ssa on sisäänrakennettu HELP-toiminto,
  86. joka   antaa  lyhyen  kuvauksen  halutusta  käskystä  vain  Help-näppäimen
  87. painalluksella.
  88.  
  89.   Amigan  tunnettujen  apuprosessoreiden  hyödyntäminen onnistuu AMOS:ista
  90. käsin  melkolailla  hyvin.  Omat, upeat Copper-listat voi tehdä useallakin
  91. eri  tavalla,  ja  blitterillä  bittikarttojen  siirtely on varsin nopeaa.
  92. Blitterin  loogisten  operaatioiden käyttö grafiikan käsittelyssä onnistuu
  93. myös helposti, ja bobien tai spritejen alustus ei tuota vaikeuksia.  Ääni-
  94. ja  musiikki-  käskyillä  saa ohjelmiinsa monenlaista ääniefektiä, ja tämä
  95. kaikki on vain muutaman käskyn takana!
  96.  
  97.   Matemaattisella puolella AMOS osaa myös hommansa.  Eksponentit, sini- ja
  98. kosinifunktiot,  logaritmifunktiot  ja  muut  yleiset taskulaskintoiminnot
  99. löytyvät.   Jonkun  funktion  kuvaajat  ja  muut  matematiikan ihmeet aina
  100. fraktaaleihin   saakka   ovat   varsin  helposti  toteutettavissa.   Tosin
  101. raskaammissa  laskuissa nopeus alkaa hieman kärsiä, joten sitä suuremmalla
  102. syyllä pitää ostaa kääntäjä tai vaihtaa Amigaa...
  103.  
  104.   Printterin  ja  esimerkiksi  modeemin  hyödyntäminen  AMOS:illa  on myös
  105. huippuunsa   hiottu.    Oman   terminaaliohjelman   tekeminen   onnistuisi
  106. loistavasti AMOS:in kautta.  Samoin levynkäsittely, tiedostojen tuhoaminen
  107. tai  uudelleennimeäminen  ovat  sisäänrakennettuina  toimintoina,  monista
  108. muista puhumattakaan.
  109.  
  110.  
  111.  
  112.   MITÄ AMOS:ISTA JÄTETÄÄN KERTOMATTA?
  113.  
  114.   Alkuun  kaikki  tuntuu  olevan  kunnossa.  Suurta Käskyjen Listaa silmät
  115. kiiluen  selatessaan  ei voi arvatakaan mitään AMOS:in huonoista puolista.
  116. "Tämähän  on mahtava!", sanoin minäkin joskus (tosin sitä ennen naputtelin
  117. ohjelmia kuusnelosen basicille, joten tuo "mahtavuus" ei liene niin ihme).
  118.  
  119.   AMOS   ei   käytä   Amigasta  muuten  niin  tuttuja  Intuition-screenejä
  120. (jollaista  käyttää  esimerkiksi Workbench, DeluxePaint jne...).  AMOS:iin
  121. on  siis  kehitelty oma näyttösysteemi, joka ryöstää Amigan Copperin omaan
  122. käyttöönsä.   Tämä  ei  vielä haittaa, jos käynnissä on yksi AMOS-ohjelma.
  123. Voit siirtyä AMOS-puolelta helposti Workbench-ruudulle ja takaisin.  Mutta
  124. jos   erehdyt  käynnistämään  toisen  AMOS-ohjelman,  joudut  vaikeuksiin.
  125. Ensimmäisenä käynnistämäsi ohjelma jää alle, ja on käytettävissä vasta kun
  126. lopetat toisen ohjelman ajon.
  127.  
  128.   Vanhempi  AMOS  (Eli  Creator  ja Pro:n päivittämätön versio) avaa vielä
  129. ihmeellisen  pikku-intuition  ruudun Workbenchille, joka osaltaan ärsyttää
  130. käyttäjää.   Onneksi 1.12 päivityksen läpikäyneestä AMOS Pro:sta tuo ilmiö
  131. on  poistettu.   Valitettavasti AMOSin 1.36 versiota aiemmat ja AMOS Pro:n
  132. 1.12:sta  aiemmat  versiot eivät olleet AGA-ystävällisiä.  Tämä tarkoittaa
  133. siis  sitä,  että  jos  sinulla  on vaikkapa AMOS Creator V1.1 ja AGA-kone
  134. käytössäsi,  et  saa  AMOS:ta  toimimaan  kunnolla,  jos olet käynnistänyt
  135. SetPatch:in  (eli  tuonut  AGA:n  käyttöön  systeemiohjelmille).   Onneksi
  136. tuostakin  ilmiöstä ollaan osittain jo päästy eroon.  AMOS Pro:n versiossa
  137. 2.0  olisi  kuuleman  mukaan  mahdollisuus  jopa hyödyntää AGA-grafiikkaa.
  138. Mainittakoon    kuitenkin    se,    että   jos   AMOS   käyttäisi   oikeaa
  139. intuition-ruutua, ei moisia "näyttöongelmia" olisi ikinä tullutkaan.
  140.  
  141.   AMOS  on  moniajo-softa.   Tosin  valitettavan  kehno sellainen.  Jos et
  142. laita ohjelmaasi Multi Wait-käskyä, on tiedossa ARMOTONTA jumimista muiden
  143. ohjelmien  taholta.  Tietenkin Multi Wait vie itse AMOS-ohjelmalta tehoja,
  144. joten minkäs teet.  On kuitenkin ilahduttavaa, että AMOS ei tapa systeemiä
  145. kokonaan,  sillä  silloin  sillä  hyötyohjelmien  ei tekemistä kannattaisi
  146. suunnitellakaan.
  147.  
  148.   Samaisen   epäsysteemiystävällisyyden   vuoksi   AMOS  joutuu  muidenkin
  149. ilkeiden  ilmiöiden  eteen.  Esimerkiksi käännetyn ohjelman näppäinkarttaa
  150. ei voi muuttaa pelkästään Cli:n Setmap:llä...  Itseasiassa AMOS ei piittaa
  151. pätkääkään siitä, mitä näppäinkarttaa Workbenchissä käytät.  Se ei vaikuta
  152. AMOS-ohjelmiin,   eli   IDCMP-viestit   ovat  AMOS:ille  mitä  ilmeisimmin
  153. vieraita.
  154.  
  155.    KÄÄNNETYT AMOS-OHJELMAT
  156.  
  157.   Käännetyillä ohjelmilla on aina tapana venähtää...  Tämä tarkoittaa siis
  158. sitä,  että  jos käännät AMOS Creatorin Compilerilla ohjelman, joka ei tee
  159. muuta  kuin  tulostaa  ruudulle  sanan  "TERVE!",  niin ohjelmastasi tulee
  160. "vain"  noin  40  Kt  pitkä.  Jos otat muutoin niin loistavan AMOS:in oman
  161. pakkaus-rutiinin  käyttöön,  saat  tuosta  pituudesta  noin  5-10 Kt pois.
  162. Siispä  ohjelmat,  jotka  ovat  käännettyinä  alle  50 kilotavuisia, eivät
  163. lyhene  paljoa  edes pakattaessa (pakkerin tehokkuus vastaa suurinpiirtein
  164. PowerPackeria).   Kääntäjä  jakaa  käännetyn  koodin  useisiin hunkkeihin.
  165. Tämä  on  vain hyvä asia, koska näin se ei vaadi yhtä suurta ja yhtenäistä
  166. muistipalasta.
  167.  
  168.   AMOS  Pro:n  kääntäjä  on  sitten jo jonkin verran kehittyneempi.  Tosin
  169. itse Compiler-ohjelma sisältää paljon turhia hienouksia.  Voit esimerkiksi
  170. valita  sen  mitä  musiikkia  kuunnellaan  tai  mikä  animaatio  katsotaan
  171. kääntämisen aikana.  Myös ääniefekti-gadgetit ovat AMOS:issa aivan turhia.
  172. No    kuinka   ohjelmat   sitten   venyvät   Pro-kääntäjän   käsittelyssä?
  173. Valitettavasti  samalla tavoin.  Itseasiassa ohjelmista tulee vielä hieman
  174. pidempiä  kuin  vanhan  kääntäjän  alla käännetyistä.  Pro-Compilerissa on
  175. kuitenkin   joitakin   hyviä   puolia.    Käyttäjä  voi  valita  liittääkö
  176. AMOS.libraryn   käännettyyn   ohjelmaan,  vaiko  jättää  kirjaston  muiden
  177. joukkoon  LIBS-hakemistoon.   Jos  ei liitä kirjastoa ohjelmaansa, lyhenee
  178. ohjelma  huomattavasti  järkevämpiin  mittoihin,  tosin  vieläkin kyseinen
  179. Print  "TERVE!"  -  ohjelma  kääntyy  kymmenen  kilon kieppeille.  AMOS:in
  180. library  onkin  sitten  46-kiloinen,  eli  sanottavaa  hyötyä  tulee vasta
  181. silloin, jos sinulla on useita käännettyjä AMOS-ohjelmia ilman libraryä.
  182.  
  183.   Seuraavana   on   muutamia   esimerkkejä  AMOS  Pro:n  kääntäjällä
  184. tehdyistä  tiedostoista.   Test.AMOS sisältää tuon erittäin yksinkertaisen
  185. Print-ohjelman, ja neljä alempaa ovat käännettyjä versioita siitä.
  186.  
  187.    OHJELMA            PITUUS
  188.  
  189.    Test.AMOS               -----rwed      58    1 17-Oct-93 09:42:30
  190.    Test                    -----rwed   12292   12 17-Oct-93 09:44:23
  191.    TestPakattu             -----rwed    8620    9 17-Oct-93 09:46:42
  192.    TestLibrary             -----rwed   59180   58 17-Oct-93 09:49:17
  193.    TestLibraryPakattu      -----rwed   42284   41 17-Oct-93 09:50:00
  194.  
  195. AMOS-OHJELMA:
  196.  
  197.   Default
  198.   Print "Terve!"
  199.   Wait Key
  200.  
  201.  
  202.   Täysin yksinäisinä ohjelmina käännetyt AMOS-tekeleet eivät voi olla.  Ne
  203. vaativat  aina  DiskFont.libraryn  LIBS-hakemistoon.   Jos ohjelma käyttää
  204. vielä  matemaattisia  toimintoja  runsaammin,  on matematiikkakirjastonkin
  205. oltava   läsnä.   Yleensäottaen  ihmetyttää  Kääntäjien  vähäiset  optiot.
  206. Vaikka Pro:n Compilerissa onkin roppakaupalla gadgetteja ja muuta tauhkaa,
  207. ei merkityksellisiä valintoja käännettävän ohjelman suhteen pahemmin ole.
  208.  
  209.   Muistin suurkuluttaja-AMOS ei myöskään kovin viihdytä.  Itse editori vie
  210. AMOS  Creatorissa noin 380 Kt ja AMOS Pro:ssa suurinpiirtein 500 Kt.  Tämä
  211. ihmetyttää  hieman,  koska  esim.   AMOS  Creator:in itse ohjelma on 93 Kt
  212. pitkä.   No,  lataahan  AMOS omasta Amos_System-hakemistostaan vielä lisää
  213. tavaraa, joten asia lienee selitettävissä sillä.
  214.  
  215.   Kuinka  on sitten käännettyjen ohjelmien muistinkuluksen laita?  Oheinen
  216. Amos-ohjelma, joka avaa 320x200 kokoisen ruudun 16 värillä, vie 169 kiloa.
  217. Koska  tällä  hetkellä  koneessani  ei ole kuin Chip-muistia, en voi sanoa
  218. kuinka   se   kuluttaisi   Fastia.    Enempi   ohjelmointia   harrastaneet
  219. kauhistelevat.   Miten  se  voikaan  viedä  noin  paljon  muistia!   Samaa
  220. ihmettelen  minäkin...   Mutta kuten sanottu helppoudesta joutuu maksamaan
  221. sitten  muistinkulutuksessa  ja  eräässä  toisessakin  asiassa,  nimittäin
  222. nopeudessa.
  223.  
  224.   NOPEA, NOPEAMPI, NOPEIN...
  225.  
  226.   Melkeinpä eniten ohjelmointikielen valintaan vaikuttaa nopeus.  Ja kuten
  227. tulemme  huomaamaan,  eri kielten nopeudet eroavat HUOMATTAVASTI.  AMOS ei
  228. ole  nopea.   Amiga  Formatin  AMOS  Pro-arvostelussa toitotettiin suureen
  229. ääneen  AMOS:n  olevan  luotiakin  nopeampi...   Ei  nimittäin taida olla.
  230. AmigaBasiciin verrattuna AMOS on kyllä nopea, mutta jos verrataan johonkin
  231. käännettävään  kieleen  esimerkiksi  High  Speed  Pascaliin,  häviää  AMOS
  232. kevyesti   (vaikka   kääntäisikin   ohjelmansa).   On  kuitenkin  otettava
  233. huomioon,  että  AMOS  on  ns.  interpreter-kieli, joka tarkoittaa lähinnä
  234. sitä,  että  se "kääntää" ohjelmaa samalla kun ajaa sitä.  Eli ohjelmaa ei
  235. käännetä   valmiiksi   ennen   ajamista   (poikkeuksena   AMOS:issa  oleva
  236. AMAL-kieli).
  237.  
  238.   Loop-testi  (eli  FOR...NEXT-silmukka)  kertoo hyvin AMOS:in hitaudesta.
  239. Testissä  "loopataan"  neljä  miljoonaa  kertaa  For-Next  käskyjen väliä.
  240. Vertailun  vuoksi  on  testitulokset  annettu  myös High Speed Pascalista,
  241. Lattice C:stä ja Assemblerista.  Testikoneena on käytetty A1200:sta, jossa
  242. siis    2Mb    (lisämuisti    on   jo   tilauksessa!)   Chip-muistia,   ei
  243. matematiikkaprosessoria.  Cache oli päällä joka testissä.
  244.  
  245.  
  246.     Ohjelma      Muuttujatyyppi     Aika
  247.    ------------------------------------------------------------
  248.     AMOS Pro      32 bit integer      64 s
  249.     AMOS Pro      Real (Double Precision)  1830 s
  250.     AMOS Pro Compiled    32 bit integer      51 s
  251.     AMOS Pro Compiled    Real (Double Precision)   410 s
  252.     High Speed Pascal    16 bit integer      14 s
  253.     High Speed Pascal    Real        1910 s
  254.     Asmone      32 bit integer (register)      4 s
  255.     Asmone      32 bit integer (memory)    10 s
  256.     Sas C      32 bit integer (register)     6 s
  257.     Sas C      Real         459 s
  258.  
  259.  
  260.   Dramaattisempi  nopeutus  tapahtuu AMOS Pro:n puolella liukulukulaskujen
  261. Compilerilla  terästetyssä  versiossa.   Nopeutus  on  noin 4,5 kertainen!
  262. Kuitenkin  AMOS:in  liukuluvut saattavat olla hieman kyseenalaisia, vaikka
  263. tarkkuus  olikin  kaksinkertaistettu  Set Double Precision käskyllä.  Myös
  264. HSP:n  reaalilukutesti  hämmästyttää...   Kuinka se voi olla noin HIDAS???
  265. Ilmeisesti  en  osannut  tehdä  ohjelmaa oikein, tai sitten HSP ei sovellu
  266. liukulukulaskentaan.    Myöskin   Real-   tyyppisten   lukujen  tarkkuudet
  267. saattoivat  olla  eroavia,  joten  aivan  absoluuttinen testi tämä ei ole.
  268. Testeissä  tuli  ilmi  myös  cache-muistin  merkitys.   Ilman cachea tulos
  269. saattoi  olla  jopa  puolta  huonompi,  ainakin  koneessa,  jossa  on vain
  270. Chip-muistia.
  271.  
  272.   Eli  yleensäottaen  matemaattisissa  tehtävissä  AMOS  on  kovin avuton.
  273. Esimerkiksi  one-framena  (kuva  päivitetään 50 kertaa sekunnissa) pyörivä
  274. täytetty  vektorikuutio  vaatii  68030/25 MHz:llä pyörivän koneen (A3000).
  275. Kuutio  oli  siis  neliväri-tilassa,  ja sen koko oli noin 80x80 pikseliä.
  276. Mutta  AMOS-vektori-intoilijoille  onkin  oma AMOS-3D laajennus, jolla saa
  277. vektorit  huomattavasti nopeammiksi, eikä hankalia vektorilaskutoimituksia
  278. tarvitse väsätä.
  279.  
  280.   Grafiikan  käsittelyssä  AMOS  ei  myöskään  ole niitä nopeimpia kieliä.
  281. Tosin blitteriä käyttävä bittikartan vieritys (Screen Copy-käsky) on melko
  282. nopea.    Kahdeksanvärisen   ruudun,   jonka  koko  on  320x140  pikseliä,
  283. vierittäminen  onnistuu  one-framena.   Mutta  toisaalta  tuon  lisäksi ei
  284. sitten   muuta   oikein   voikaan  laittaa...   Bobeissa  sensijaan  olisi
  285. nopeuttamisen  varaa.   Kahdeksanvärisellä  ruudulla  voit  parhaimmillaan
  286. saada  8  bobia (koko 32x32) liikkumaan pehmeästi.  Spritet päivittyvät 50
  287. Hz  nopeudella, mutta hitaammin päivittyvät spritet olisivatkin todellinen
  288. fiasko.   Kuulenko  assembleri-hardware-koodaajien  naureskelevan  AMOS:in
  289. nopeuksille?    Mutta   täytyy  muistaa,  että  assembleri  ei  ole  oikea
  290. vertailukohde, kun puhumme AMOS:ista.
  291.  
  292.   YLIVOIMAISESTI   hitaimmaksi  grafiikkaoperaatioksi  AMOS:issa  huomasin
  293. pisteenasetuksen.    Vaikka   joudummekin   vertaamaan  taas  assembleriin
  294. (hardware-koodiin),  on  AMOS:in  Plot-käsky  oikea pohjanoteeraus.  Tällä
  295. samaisella      A1200-koneella      tein      yksinkertaisen     "Oikealle
  296. vierivät-tähdet"-ohjelman,   ja   mitä   havaitsinkaan???   Kaksivärisessä
  297. ruudussa 35 pistettä liukuu juuri ja juuri pehmeästi, ja assemblerilla (ja
  298. Amiga  500:lla)  koodarit  puhuvat tuhansista dotseista!!!!!!  Nyt HUIKEAT
  299. aplodit AMOS:ille...  On kovin vaikeaa käsittää, kuinka François on saanut
  300. rutiinistaan noin hitaan.
  301.  
  302.   MIHIN VERTAISIMME AMOS:TA?
  303.  
  304.   Monet  ohjelmoijat  ovat  aloittaneet ohjelmointi-uransa jollakin Basic-
  305. kielellä.   Tämä  todennäköisesti  siitä  syystä, että Basic on kuin onkin
  306. helppoa  ohjelmoida.  Senvuoksi AMOS:ta pitäisi verrata muihin Basiceihin,
  307. joita on kuitenkin Amigalle löytyy jonkin verran:  Amigabasic, True Basic,
  308. A-Basic   ja   uudemmista   Blitz-basic.    AMOS   hakkaa  kevyesti  kolme
  309. ensimmäiseksi  mainittua,  joka  onkin  ymmärrettävää,  koska  ikäeroa  on
  310. ohjelmilla  on  melkoisesti.  Mielenkiintoiseksi vertailukohteeksi tulemme
  311. ilmeisesti   havaitsemaan  tuo  uutuuden,  Blitz-basicin.   Ainakin  Amiga
  312. Formatissa sitä kehuttiin (mainostettiin?) nopeaksi ja monipuoliseksi.
  313.  
  314.   Eräs  erityisen  tärkeä pointti ohjelmointikielissä on myös manuaalit ja
  315. koko  paketin  hinta.   AMOS on tässä suhteessa erittäin kilpailukykyinen,
  316. sillä AMOS Pro maksaa noin 500 mk.  Kun tuohon vielä lisätään laajennukset
  317. kääntäjä   ja   AMOS  Pro  3D  (eivät  välttämättömiä  tietenkään),  tulee
  318. lopulliseksi    hinnaksi    noin    1000    mk.     Tuolla    rahamäärällä
  319. "ammattilais"-ohjelmointikieliä  vielä  tahdo  saada (vtr.  C-kieli, tosin
  320. onhan  olemassa  DICE...).  Manuaalit ovat myös hyvät, vaikkeivat suomeksi
  321. olekaan.   Mutta  AMOS  Pro:n useampisatasivuisesta ohjekirjasta kuitenkin
  322. löytää  helposti  haluamansa (esimerkkinä ei-niin-hyvästä ohjekirjasta käy
  323. PC:n   TurboPascalin   ohjekirja:    Liian   iso,  ruma,  ihme-englannilla
  324. kirjoitettu ja epäselvä + kehnot esimerkit).
  325.  
  326.   YHTEENVETONA TODETTAKOON...
  327.  
  328.   AMOS  on  keskitasoa  parempi  ohjelmointikieli  ottaen huomioon myös ne
  329. useat  hyvät  puolet.   Todistaahan sen sekin, että maailmalla on jo 50000
  330. niin  onnellista  AMOS-ohjelmoijaa.  AMOS:illa voi toteuttaa hyötyohjelmia
  331. varsin  hyvin,  tosin tuo Intuition-screenin puute häiritsee aika tavalla.
  332. Huhujen  mukaan  AMOS:iin  oltaisiin  kehittelemässä Intuition tukea, joka
  333. parantaisi  ison  puutteen  AMOS:issa.   Ohjelmista  saatettaisiin silloin
  334. saada   myös   paljon   pienempiä.    Mutta   tuollaisenaankin   AMOS   on
  335. aloittelevalle  ohjelmoijalle mielestäni paras vaihtoehto.  Etenkin Amigan
  336. erilaiset  näyttötilat  selvisivät  minulle  AMOS:in kautta, sillä pitihän
  337. minun saada selville, että millainen on tuo ihmeellinen Dual Playfield tai
  338. 64:n värin EHB.  On kuitenkin muistettava, että AMOS ei todellakaan kykene
  339. kaikkeen.    Se  on  helppo,  varsin  monipuolinen  sovelluskehitin,  joka
  340. kuitenkin  syö  aika  lailla  muistia  eikä ole kovin nopeakaan.  Mutta on
  341. muistettava helppous --> nopeaa koodaamista.
  342.  
  343.   Jutun  päätteeksi laitan vielä omat mielipiteeni AMOS:in soveltuvuudesta
  344. eri  tehtäviin,  kuten  demojen  tekoon, pelien tekoon, fraktaaliohjelmiin
  345. jne.   Omat  arvosanani  annan väliltä 4-10, kouluarvostelun mukaan.  Olen
  346. valmis  jatkamaan  keskustelua  SF-Fidon  AMIGA  tai Ohjelmointi-alueella.
  347.  
  348.   AMOS-BASICIN SOVELTUVUUS:
  349.  
  350.     Demo-koodailuun..........................5+
  351.  
  352.     Toimintapeihin...........................6
  353.  
  354.     Ei-toimintapeleihin......................9+
  355.  
  356.     Taulukkolaskentaan jne...................8-
  357.  
  358.     Ray-tracingiin...........................4½
  359.  
  360.     Fraktaali-laskentaan.....................5+
  361.  
  362.     Multimediaohjelmiin......................10-
  363.  
  364.     Terminaali-ohjelmiin.....................7½
  365.  
  366.     Pienempiin hyötyohjelmiin................8
  367.  
  368.     Kuvankäsittelyyn.........................6-
  369.  
  370.                AMOS-ArvOSteLu
  371.             bY ILpo JäÄsKeLäiNEn
  372.                  19.10.1993
  373.  
  374.